Tämä blogi kertoo kahden matkustajan tarinaa

Matkanteko voi antaa enemmän kuin määränpää. Koti on maailman paras paikka mutta se totuus on välillä käytävä katsomassa maailman aidan takaa ja sen aiomme tehdä.
Rita ja Matu.

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Matkalla maailman laidalle

Rakas mielitiettyni Rita kosi minua karkausvuonna 1968 ja niin päädyimme nauttimaan avio-onnesta jota onkin riittänyt kohta 40 vuotta. Koska yrittäjinä olimme lähes aina töissä jäivät lomat vähiin ja yhteistä aikaa onkin ollut enemmälti vasta kolme vuotta kun minäkin jäin eläkkeelle. Tyttäreni Anni antoi minulle kesällä syntymäpäivälahjaksi kirjan: 1000 paikkaa joissa on käytävä ennen kuin kuolet, jota innolla lueskelin iltaisin. Kauniina mutta koleana elokuun iltana istuimme saunan kuistilla ja Rita kysyi : mihin mentäisiin ensi talvena lämmittelemään? Kun epäröimättä ehdotin Tahitia piti minun perustella kauan ennenkuin hän uskoi että olen tosissani. Ensimmäinen perustelu oli että Tahiti on erittäin suosittu häämatka-kohde, vaikka olemmekin vähän myöhässä. Toinen peruste oli että nyt pystymme vielä matkustamaan eli lähde kun vielä kykenet. Kolmas peruste oli: kauas on lennettävä nyt kun matkustaminen on vielä kohtuuhintaista ja lentoyhtiöt vielä pystyssä. Rita ei sinä iltana unta saanut kun mietti olinko tosissani vai kiusasinko vain häntä. Aamulla hän vielä tenttasi mitä oli illalla kuullut. Viikon parin päästä hän sitten kertoi miettineensä matkaa ja suostui lähtemään kun kansanparantajakin oli hieronut suurimmat tuskat hänestä. Siitä sitten alkoi matkareitin luonnostelu ja karttojen ja kohde-esitteiden tutkiminen.