Tämä blogi kertoo kahden matkustajan tarinaa

Matkanteko voi antaa enemmän kuin määränpää. Koti on maailman paras paikka mutta se totuus on välillä käytävä katsomassa maailman aidan takaa ja sen aiomme tehdä.
Rita ja Matu.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Kotiin

Kun muutaman päivän pyörimme Bangkokin 8 miljoonan ihmisen seassa ja täydensimme tuliaisreppua viimeisillä ostoksilla, olikin aika lähteä eteenpäin. Etsimme maailman laitaa ja olimme varmasti jossain vaiheessa aika lähellä sitä, mutta nyt alamme uskoa että maapallo on pyöreä. Asia varmistui vielä kun lentolipussamme luki " Helsinki" ja muistaakseni sieltähän lähdimme 5 kk sitten.

Jälleen kerran pakkasimme reput tiukkaan ja painot pysyivät alle 20 kilon kun jätti muutamia kuluneita kesävaatteita pois. Maailmalla pärjää vähälläkin tavaralla kun ei tarvitse varata vaatteita kylmän varalle. Tosin tuliaislaukkuun kertyi myös painoa 18 kg, joka on sallittua näin pitkällä matkalla.

Kone lähti puolen yön jälkeen ajallaan kuten kaikki matkamme lennot tähänkin asti. Yli 20 nousua on tehty, joten ihmeenä täytyy pitää aikatauluissa pysymistä. 10 tunnin matka taittui osittain torkkuessa kun muuta ohjelmaa eikä matkakuumettakaan ollut. Kun laskeuduimme kotimaan harmaalle ja lumiselle aamu-usvaiselle kentälle, oli kuin olisimme tulleet eri maailmaan ja niinhän me olimmekin. Kolmen tunnin odotuksen aikana lisäsimme kaikki mahdolliset lämpimät vaatteet päälle ja tuntui ihmeelliselle vetää sukat jalkaan ensi kertaa moneen kuukauteen.Silti palellen nousimme tämän matkan viimeiselle lennolle kohti Jyväskylää ja kotia.

Maapallo on nyt kierretty ja todistettu pyöreäksi eikä enää tarvitse etsiä sitä olematonta laitaa. Kun hetkisen toivumme kaikesta koetusta ja totumme suomalaiseen arkeen, kerromme tuntemuksia matkan antamista kohokohdista ja aallonpohjista.

Kyllä kotona on mukava olla.
Rita ja Matu