Kohti kylmaa

Taalla on hassua kun menee etelaan niin kelit kylmenee. Saatiedotus on luvannut hirveita sateita mutta eipa ole osunut meidan kohdalle. Lampotilakin on Suomen kesan tasoa joten hyvin kotoinen olo on. Arpaonni ei suosinut tai miten se nyt oli, ei muistettu katsoa ohjelmaa. Kun saavuimme tanne Etela-Amerikasta ja saarilta kiinnittyi huomio siisteyteen kaikkialla jossa oli suuri ero edellisiin pysahdys paikkoihin nahden. Muuten taalla on rento meininki eika turhaan nipottajia kohtaa. Kovin on erilainen tama maa kun apteekissa myydaan mp-3 soittimia ja matkoja pohjoiseen = lampimaaan, eivat kai usko omiin tuotteisiin. Monenlaisia museoita on kierretty seka muita nahtavyyksia joista ei sen enempaa. Tarjolla olisi nuorille ja hurjapaisille sopivaa tarjontaa vaikka kuinka paljon mutta meilla on liikaa haapaivia takana moisiin kuvioihin. Moottoriurheilua tulee telkkarista yhdelta kanavalta koko ajan kaikista lajeista ja ikaluokista ja kolme parasta haastatellaan aina telkkarissa ja kymmenvuotiaat antaa lausuntoja kuin Formulakuskit.Tien varressa on tiuhassa pyoraliikkeita ja pihassa tarjolla etupaassa crossipyoria ja monkkareita. Rahaa satsataan lajiin kovasti kun crossirataakin kastellaan erien valilla helikopterilla. Ilmainen vihje K-SMK:lle.98 bensa maksaa 0.64 euroa joten ainakaan ajaminen ei siihen kaadu. Pikkuhiljaa alan oppia vasemmalla ajamisen mutta Ritaa viela pelottaa kun istuu ojanpuolella ja syva rotko on aivan tien vieressa. Kun pohjois-saari oli kierrelty tulimme laivalla 3 tuntia tanne etela-saarelle ja ennusteista huolimatta aurinko paistaa kuumasti vaikka joulu on viikon paasta.
Jatkuu kun aihetta ilmaantuu.

Autoilijat Rita ja Matu.