Joutenoloa Limassa...( mutta ei limassa)

Pilvisessa ja usvaisessa Limassa on vietetty paiva kavellen ja ihmetellen lainelautailijoiden ynna purjeliitajien taitoja. Ilma on lammin, mutta aurinko ei pilviverhon takaa tule nakyviin. Oppaamme kertoi, etta nain talviaikaan melkein 6 kk on tallaista samaa harmautta, koska Limaa ymparoivat vuoret keraavat pilviverhon kaupungin ylle, eika aurinko nain ollen paase nayttaytymaan kuin kesalla. Meista tama oli kovin yllattavaa. Kaupunki on iso kuin mika ja liikenne aivan huikea. Jalankulkija on pian "paperia" jos ei ole tarkkaavainen ylittaessaan katuja.

Eilen osallistuimme 4 tunnin kiertoajeluun, jossa tutustuimme mm. munkkiluostariin ja sen rakennelmiin. Laskeuduttiin mm. kirkon alla oleviin katakombeihin, jotka oli tehty turvaamaan rakennus maanjaristyksen varalta. Siella oli suoritettu vuosikymmenia sitten kaivauksia, jolloin loytyi erittain paljon ihmisen luita paakalloineen. Niita oli niin paljon, etta "tulkkia" (=rita) rupesi yokottamaan ja pikaisesti piti paasta kellarista ulkoilmaan. Retken lopuksi menimme yksityiseen museoon, johon muuan perhe oli kerannyt mielettoman maaran savi- ym.esineita, joista vanhimmat olivat 3000 vuoden ikaisia. Aivan uskomaton kokoelma. Saviesineissa oli kuvattu elamaa joka kantilta. Havaitsimme, etta syntyma ja siihen liittyvat esitoimet on suoritettu aivan samalla tavoin kuin tanakin paivana. Taltakin osin maailmamme on entisestaan avartunut, joten lahdemme kohti uusia seikkailuita aamulla 4.30, jolloin lahdemme kohti Chilen Santiagoa.

Terveisin
reppurit