Blue Moutains

Maanantaina vuokrasimme Nissan X-Trailin ja matka alkoi totaalisella sekoilulla Sydneyn tuhansilla teilla. Kun vasenta puolta ajaa ja viitat ovat viime hetkella ja vierella kolme kaistaa autoja, on joskus mentava kauas harhaan.

Lopulta osasimme Blue Mountainsille ja kuten Annika sanoi tama on mahtava paikka ja niinpa vietimme taalla pari paivaa. Tanaan menimme melkoisen rotkon yli koysirataa pitkin eika Rita viitsinyt katsella alas. Vanhalla kaivosvaunulla mentiin lahes pystysuoraa rinnetta alas ja hiilikaivos alueella kaveltiin pitkat lenkit alhaalla vuorten kainalossa. Sitten toisella koysiradalla ylos ja viela yhdella takaisin lahtopaikalle.

Alhaalla laaksossa paivan kuumuus ei tuntunut, mutta kun tulimme viidakon kautta kavellen Echo Pointiin oli paita aika marka. Kun iltapaivalla lahdimme kauppaan etsimaan kylmalaukkua olivat auton kahvat niin kuumat, etta paljaalla kadella ei saanut ovea auki, eika mustaan autoon ollut pitkaan aikaan asiaa kunnes ovet olivat olleet auki jonkun aikaa. Oma mittarini naytti autossa 50 astetta ja sitten pimeni naytto.

Illansuussa katselimme telkkarin saatietoja, jossa kerrottiin etta taalla oli 33-35 astetta ja rannoilla Sydneyn lahella oli tanaan jopa 42 astetta. Vaikka molempien luut ja lihat tykkaavat lammosta, on valilla hyva olla varjossakin. Huomenna suunnistamme taas uusille maisemille katsotaan, minne tie vie.

Kuumin reissuterveisin

Rita ja Matu