Tämä blogi kertoo kahden matkustajan tarinaa

Matkanteko voi antaa enemmän kuin määränpää. Koti on maailman paras paikka mutta se totuus on välillä käytävä katsomassa maailman aidan takaa ja sen aiomme tehdä.
Rita ja Matu.

tiistai 6. tammikuuta 2009

Blue Moutains

Maanantaina vuokrasimme Nissan X-Trailin ja matka alkoi totaalisella sekoilulla Sydneyn tuhansilla teilla. Kun vasenta puolta ajaa ja viitat ovat viime hetkella ja vierella kolme kaistaa autoja, on joskus mentava kauas harhaan.

Lopulta osasimme Blue Mountainsille ja kuten Annika sanoi tama on mahtava paikka ja niinpa vietimme taalla pari paivaa. Tanaan menimme melkoisen rotkon yli koysirataa pitkin eika Rita viitsinyt katsella alas. Vanhalla kaivosvaunulla mentiin lahes pystysuoraa rinnetta alas ja hiilikaivos alueella kaveltiin pitkat lenkit alhaalla vuorten kainalossa. Sitten toisella koysiradalla ylos ja viela yhdella takaisin lahtopaikalle.

Alhaalla laaksossa paivan kuumuus ei tuntunut, mutta kun tulimme viidakon kautta kavellen Echo Pointiin oli paita aika marka. Kun iltapaivalla lahdimme kauppaan etsimaan kylmalaukkua olivat auton kahvat niin kuumat, etta paljaalla kadella ei saanut ovea auki, eika mustaan autoon ollut pitkaan aikaan asiaa kunnes ovet olivat olleet auki jonkun aikaa. Oma mittarini naytti autossa 50 astetta ja sitten pimeni naytto.

Illansuussa katselimme telkkarin saatietoja, jossa kerrottiin etta taalla oli 33-35 astetta ja rannoilla Sydneyn lahella oli tanaan jopa 42 astetta. Vaikka molempien luut ja lihat tykkaavat lammosta, on valilla hyva olla varjossakin. Huomenna suunnistamme taas uusille maisemille katsotaan, minne tie vie.

Kuumin reissuterveisin

Rita ja Matu

6 kommenttia:

Tupu kirjoitti...

Vaikka sanotaan, ettei lämmin luita riko, niin kohtuus kaikessa. ja vielä, että viisaat lepäävät varjossa... täällä ei moista ongelmaa ole viime aikoina ollut havaittavissa, talvi on tullut ja pysynyt ainakin toistaiseksi. juhlahumu on ohi, mutta onneksi reissu jatkuu teidän kanssanne.ihan jännittää, mistä seuraavaksi itsensä löytää ja mitä kokemuksia on edessä. Kiitos teille upeat oppaat!

Anonyymi kirjoitti...

Tere,

Siellä näyttää olevan kuuma, mutta tällä alkaa olla kylmä. Ei siis mitään ihmeellistä, mitä nyt viitisentoista astetta pakkasta.
Teidän jutuillanne alkaa olla tehoa. Yhtenä päivänä Mirja sanoi ihan muina miehinä, että "mehän voisimme lähteä käymään Australiassa". Olin äimän käkenä, vai Australiaan, kun lentäminen alkaa tökkiä jo näillä Euroopan reiteillä.
Olisiko tähän saatava joku filtteri, jolla voisi laimentaa ylenpalttiset kuvailut Mirjan silmiltä. Taas olisi hommia nörteille.
Muuten, voikaa hyvin, niin mekin yritämme.
Mirja & Hessu

Jaana kirjoitti...

Heip reppurit!

Hyvää uutta vuotta vain! Meillä vaihtui vuosi oikein mukavasti. Viihdytimme Kirsin eloa Rouvanmäessä monta päivää. Toivottavasti elpyy kokemuksesta hän.

On se mukavaa ettei teidän tarvitse siellä palella. Meillä oli tänä aamuna -16 pakkasta ja se tuntui jo vähän kylmältä. Reippaasti lähtivät lapset kouluun kävellen, Annikin luistimet mukanaan.

Pitää koulussa näet hyödyntää heti nämä pakkaset, kun ei sitä koskaan tiedä koska tulee vesikelit ja jäät sulaa.

Vietimme täällä Hyvinkäällä jo etukäteen Eetun tulevaa täysi-ikäisyyttä. Syötiin vähän kakkua tiistaina, näin Jussikin ehti bilettää ennenkuin lennähti Pariisiin. Eetu kun matkaa tänään Joutsaan, jossa juhlat taitavat jatkua nuoremman kaveripiirin kanssa.

Kiitos kun jaksatte niin ahkerasti kirjoitella. Kuten Tupu kirjoitti, pitää joka (työ)päivä aloittaa tarkistamalla mitä teil kuuluu.

Iloa ja aurinkoa tuleviin vaelluksiin ja kohteisiin!

terkuin Jaana & co

Taina kirjoitti...

Hei reppurit!
Nyt kokeillaan taas kerran, saanko viestini tulemaan teille asti. Jos onnaa, kirjoittelen lisää. t. Taina + perheensä

Taina kirjoitti...

No niin, tulihan se perille. Kiitos blogistanne, olen nyt alkanut taas elämään mukana matkassanne. Alun jälkeen oli pieni tauko mutta nyt seuraan taas missä seikkailette. Kiitos Tupun, joka herätti minut sanomalla luuseriksi kun en ollut blogianne seurannut. Kiitos Tupu :)!

Tässä säilyykin nyt tasapaino säiden suhteen kun teillä on nii-in lämmintä ja meillä nii-in kylmää: täällä susirajalla melkein Venäjällä oli aamulla töihin tullessa -26, joten oikein raikkaalta tuntui keli.

Mukavaa oloa teille ja kuulumisiin! t. Taina

Unknown kirjoitti...

Ehtoota Sisko ja sen mies!
Kiitos kaikista ihanista jutuista. Katselin todellakin uuden vuoden aattona sitä käsittämätöntä tulitusta. Ajatteliunkin teidän olevan siellä. Siinä Matun edessä oli joku nuija, joten en nähnyt vilkutusta kuin vähäisen. Vuodenvaihteessa meni varmaan taivaalle yhteenlaskien usiampi leipä.Että tämmönen lama.
Hienoa, että olette terveinä ja täynnä intoa jatkamaan matkaa. Tuo reissu ei nynnyiltä taitu. Teillä kun on yhteistä matkaa jo tehty sen verran, että moinen rojekti onnistuu.
Monet tutut, kuten Karppiset seuraavat matkaanne tarkasti.
Kaija-serkun mies Ahti kävi aikoinaan tienaamassa talorahat Aussissa. Hän kertoi mm.kuumuudesta. Sitäkään ei osaa kuvitella, pitää polttaa oma kämmen. Sitten tietää, mitä kuuma kahva tarkoittaa.
Minulle tuli hiki ja väsymys jo pelkästä Zoo-retken lukemisesta.
Ootta työ rautaa.
Iloista jatkoa ja terveyttä toivoopi Voke