Aattoiltana kiinalaisen ravintolan kokit loihtivat mahtavat ruuat ja suoraan ravintolan poydasta seurasimme mahtavaa ilotulitusta yli miljoonan muun juhlijan kanssa. Ilotulitus on niin mahtava ettei sita osaa sanoin kuvailla, vaan se on itse nahtava mikali haluaa taman elamyksen kokea. Naihin vuodenvaihtojuhliin taalla on todella panostettu ja kaikki sujuikin hyvin. Rantaan ei lasketa maarattya enempaa ihmisia ja alkoholi on kielletty herkku laitureilla. Ihmiset tulevat iltapaivalla ja istuvat vilteilla syoden evaitaan ja aurinkoa ottaen betonilaiturilla selvinpain, joten rahinoita ei synny. Poliiseja ja jarjestysmiehia on riittavasti ja kaikki ovat rennolla asenteella mukana. Kun ilotulitus maksaa n. 3 milj euroa ja koko maailma seuraa sita, on onnistumiseen satsattu kaikki osaaminen ja se nakyy kaikkialla.
Kun ihmismassa lahti kotiinpain ilotulituksen jalkeen, oli kaikki kadut suljettu ajoneuvoilta monen kilometrin sateella ja rauhallisesti ihmiset vaelsivat katujen taydelta kotia tai kaukana olevia autojaan kohti.
Ihmetellen uutta vuotta mekin marhailimme hotelliimme, jossa kylma pullo kuohuvaa odotti jaakaapissa. Juomaa jai aamuksikin kun pitka paiva rasitti kulkureita.
Uuden Vuoden paivaa vietimme kulkemalla Sydneyn katuja ja nahtavyyksia katsellen joita taalla kylla riittaa. Illalla kun palasimme hotelliin, oli katu taynna isoja ajoneuvoja ja paloautoja seka vetta valui kadulla reilusti. Hotellin edessa oli paljon ihmisia ja koko hotelli oli pimeana. Henkilokunta juoksi edestakaisin eika kukaan osannut kertoa mista oli kysymys. Isoja tyomaa-autoja tuli paikalle, katukaivoja avattiin ja lampuilla katsottiin kaivoihin ihmetellen mita oli tapahtunut. Mitaan tietoa koska sahkot hotelliin saadaan ei ollut kellaan ja himmeiden taskulamppujen ja kannykan nayton valojen kanssa henkilokunta ohjasi asukkaita kapeita ja sokkeloisia pelastusportaita ylos kerroksiin. Ovien sahkolukot kylla toimivat joten paasimme huoneeseen. Meilla oli repussa pienet taskulamput ja otsalamppu joiden avulla asetuimme nukkumaan. Uni ei oikein tullut silmaan kun mielessa pyori, etta pelaavatko sammutusjarjestelmat ja palovaroittimet, mikali joku hosisi kynttilan kanssa. Koko paivan oli telkkarista tullut kauhukuvia Bangkokin yokerhon tulipalosta, joten jyrkat ja pimeat pelastusportaat eivat houkutelleet. Mitaan tietoa henkilokunta ei jakanut koko iltana eika huoneissa ollut minkaanlaista hatavaloa. Viimein uni kuitenkin tuli. Aamulla hotelli ei noteerannut mitenkaan asiaan. Etta sellainen oli hieno Radisson Plaza hotelli.
Nyt asummekin MacLaren-hotellissa, joka on pieni perhe-hotelli jossa kaikista pidetaan huolta. Tanaan kavelimme isoon Elaintarhaan, joka olikin niin kaukana etta meinasivat voimat loppua ainaisissa yla-ja alamaissa. Kun 10 km taivalluksen jalkeen paasimme vihdoin perille, alkoi osa kenguruista ja emuista nakya kahtena. Zoo oli mahtava, joten siella pitaisi viettaa vahintain yksi koko paiva, niin paljon on nahtavaa Australian erikoisista elaimista muun maailman jo ennen nahtyihin elaimiin. Illaksi selvittiin kuitenkin kotiin ja Rita paikkaa kertomusta jos jotain lisattavaa on.
Rita on niin uupunut paivan pitkasta lenkista, jotta sanoo vain, etta ilotulitus oli jotain sellaista mita ei ihminen ole viela ellaissaan kokenut eika nahnyt. Kuittaan kaiken Matun tekstin ja
palaan asiaan tuonnempana.
Viela kerran hyvaa kuluvaa vuotta meille kaikille.
Rita ja Matu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Hyvää vuotta 2009 ja onneksi olkoon.
Olihan teillä ollut melkoinen alku uudelle vuodelle. Voisiko sen sanoa alkaneen räjähtäen.
Aikaisemmin kun olemme kuulleet Sydneyn ilotulituksesta, niin olemme ajatelleet, että ne on niitä mainosmiesten höpötyksiä. Nyt käsitys muuttuu, kun asia on kuultu luotettavista lähteistä. Me täällä vasta suunnittelimme uuden vuoden viettoa, kun teillä se oli jo aikuisten totta.
Yöllä totesimme, että keskitetty iso ilotulitus olisi paljon parempi kuin satunnainen räiskiminen joka pihassa pitkin iltaa.
Toisistamme tietämättä olimme vähän samoissa tunnelmissa. Vävypoika Vesa oli käynyt kiinalaisen kokkikurssin, lyhyen, mutta pitemmän kuin vajaan aanelosen. Hän tarjosi näytteet taidostaan viime vuoden viimeiseksi ateriaksemme, ja sen perusteella olimme valmiit muuttamaan hänen ruokiinsa. No, saattaa olla, että joudumme olemaan vähän kotiruuissakin, kunhan Vesa joutuu taas työn ikeeseen koulujen alettua.
Jos teille pukkaa hikeä t-paitaankin, niin meillä on toinen tilanne. Aamulla oli 12 astetta pakkasta, siis ihan rapsakka keli, mutta lunta ei ole siunaantunut vieläkään tänne Tampereelle.
Olen joskus yrittänyt summata, että parhaat hotellit ovat alle kolmekerroksisia ja yli tuhannen metrin korkeudessa. Kolmekerroksinen hotelli ei voi olla niin suuri, etteikö asiakas olisi siellä arvossaan. Tuhannen metrin vaatimus voi olla vaikea joka maassa, mutta Euroopan vuoristomaissa se pitää paikkansa.
Seuraavana kysymyksenä piilee mielessä, että mihinkähän ne Sydneystä menee. No, menkää minne vaan, kunhan kirjoitatte.
Mirja & Hessu
Hyvää tätä vuotta Ritalle ja Matulle! Jaa niin ja teille kaikille muille mukana kulkeville (siis lukijoille)! Ihana on edelleen mukananne Rita ja Matti kulkea! Voikaahan hyvin!
Rakkain terveisin Mami ja sen pojat ja elukat Puuppolasta.
Terveisiä kylmästä ja hyytävästä Suomesta! Pienenä vinkkinä voisin sanoa että jos olette vielä Sydneyssä niin käykää ihmeessä Blue Mountainsilla, aivan mieletön paikka ja vain muutaman tunnin bussimatkan päässä Sydneyn keskustasta. Siellä lähellä on myös Wildlife Park jossa huostaanotettuja villieläimiä. Pääsee paijaamaan koala-pentuja yms:)
Oikein ihanaa matkaa ja kiitos loistavasta blogista!
Terveisin Mutasen siskokset
No niin, sitä ollaan jo vuodessa 2009 pitkällä. Saatiin puolivallaton ukkomieskin sitten naimisiin (siis Sauli N.). On teillä ollut aika vauhdikas vuoden alku, mutta kyllähän te olette tottuneita reppureita. Meillä vuosi vaihtui Padasjoelle, muistona Repellä polvi mustana ja turvoksissa, että sillai..Ilma täällä on talvinen, mutta vähäluminen, ehkä tästä eteenpäin saadaan sitä luntakin. Pyhät sotkevat työläisihmisen rytmin, mutta kohta helpottaa: 6 töitä ja ja 1 vapaata. Kovasti kiitoksia hienoista elämyksista näin sähköisesti, olette olleet tosi ahkeria kynäilijöitä. On se niin, että ensiksi aamulla pitää avata kone ja katsoa, onko tullut uusia merkintöjä maailmalta ja niitähän on iloksemme tullut. Ei muuta kuin oikein hyvää matkafiilistä edelleen toivottavat peesaajat Tupu ja Repe.
Lähetä kommentti