Tämä blogi kertoo kahden matkustajan tarinaa

Matkanteko voi antaa enemmän kuin määränpää. Koti on maailman paras paikka mutta se totuus on välillä käytävä katsomassa maailman aidan takaa ja sen aiomme tehdä.
Rita ja Matu.

tiistai 2. joulukuuta 2008

Saarilla ollaan

Eipas tullut kirjoitustaukoa ainakaan tanaan. Kone loytyi toka saarelta. Lahdimme siis sunnuntaiaamuna liikkeelle tarkoituksena lahtea hotellin rannasta moottoripaatilla kohti ensimmaista saarta. Vene oli mennyt rikki ja buukkauksessakin oli jotain epaselvaa ja meidat lahetettiin isommalla laivalla matkaan. Bounty oli kohteemme jonka saavutimmekin pian puolen paivan jalkeen. Vastaanotto oli mita mahtavin rannalla oli kitaramies ja laulajia. Miellyttava vastaanotto. Saimme kivan mokkeloisen, jossa oli ihan oma wc ja ilmastointi. Reppureita valtava maara lisaksemme oli majoittunut saarelle. Valittomasti paastiin lounaalle ja siita paiva jatkui uiden ja aurinkoa ottaen. Illallista syotiin taas isolla porukalla. Illanistujaisten jalkeen silmaluomia jo niin painoikin, etta oli syyta kompia mokkeloiseen moskiittoverkon alle.

Seurava paiva alkoi aurinkoisena jo ennen klo 7. Aloitimme uinnilla, aamiaisella seka kavelimme saaren ympari. Iltapaivaksi olimme buukanneet 3 riutan snorklausretken. Paasimme matkaan pari tuntia sovittua aikaa myohemmin, mutta eipa haitannut silla merenpohjan upeat nakymat korvasivat myohastymisen. Reilut pari tuntia sukeltelimme lampimassa vedessa taitavan oppaan johdolla. Mukanamme oli nuori ruotsalaispariskunta, siis vain me nelja plus 2 opasta. Oikein riemullinen reissu.

Illalla saarella vietettiin fidzilaista iltaa kava-seremonioin. Kava on jonkinlainen paikallinen virvoitusjuoma, josta juopuu mikali juo paljon. Kuravetta muistutti maku ei ihmeempi. Illan paatteeksi oli miesten esittama upea laulu-, soitto- ja tanssiesitys. Sirot lihavat miehet tanssahtelivan ja naky oli todella esteettisesti kaunis.

Toisen paivan aamuna kohta aamiaisen jalkeen olikin lahdettava eteenpain kohti Molulun saarta,
jossa nyt tarkoitus on viettaa seuraavat 2 vuorokautta auringosta ja meresta nauttien.

Toivottavasti netti taalla tomii huomennakin.

Terveisin

Rita ja Matu

2 kommenttia:

anneli kirjoitti...

Tämä tirkistely on saanut aikaan syntisen syyllisen ahistuksen...Kuvittelin, että Suuret Seikkailijat ovat jossain elefantin kärsä-häntä-akselilla, tavoittamattomissa ja voi tulla kolostansa. Mutta ajoitus taisi olla kuitenkin väärä.

Mahtavaa, RitaMatu! Arvostan suuresti rakentamaanne yhtälöä; mahdollisuus, rohkeus, kyky toteuttaa ja mitä kaikkea se vaatiikaan. Olette upeita yksilöitä. Edelleen kaikkea hyvää matkallenne ja kiitokset kuulumisistanne.

Kiitokset myös jäsenille. Lohdullisesti olin huomaavinani etten olisikaan ainoa, joka on joutunut/päässyt opettelemaaan uuden viestinnän aakkoset. RitaMatun ansiosta etäopetusta ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.
Tässä erit.kiitokset TupuRepelle opastuksesta. Survaavat kaik`mediat mennen tullen!

Ps RitaMatu.
hiukan huolettaa...mansikatko pahinta? kaikki muuko suodattuu?

Lempeitä laineita, kirkkaita kuvajaisia toivotellen anneli ja puoliskonsa.

Kirsi kirjoitti...

Dear Globetrotters,

Kiitokset kortista, kivettyneet kaverit olivat hienosti rivissaan iltahuutoo kuuntelemassa jakaukset kohillaan. Olen lomaviikon neuvotellut poutaisempaa sopimusta Esterin kanssa, tanaan jo kaanti hanan hetkoseks valkoiselle. Lentikone pohhaytti asken tanne maalikylan jouluvaloihin ja oliki kunnon vastaanottokomitea (Etyj-kokous). Kertoilkaahan taas merten salaisuuksista ja muista seikkailuista, harjoitelkaa ruattia ja varokaa Caution-merkkisiä hevosvoimia... ;)

Matkalaukku tarisee jo. Viikonvaihteessa morjestan Pienta Merenneitoa ja ihmettelen Tivolia yhen lapsuuven eesta. Hyvaa itsenaisyyspaivaa ja joulun odotusta sinne kirjeenvaihtajien saarielamaan seka tanne kotoisille lukijakunnille! Kirsi vuan