Cairnsissa lepailimme muutaman paivan hikoillen kosteassa ja kuumassa saassa. Teimme pari mielenkiintoista retkea Cairnsin ulkopuolelle. Nousimme n.100 vuotta vanhalla junalla vuoren rinnetta useita kymmenia kilometreja. Junasta siirryimme hienoon vanhaan kylaan, jonka tunnelma vei meidat vuosien taa. Sitten oli aika siirtya taivaalle eli vaijeriradan condoleihin, jotka kuljettivat meita lahes 10 km. viidakon rotkojen yli. Reissu kesti koko paivan ja jannittavaa seka upeaa oli matkanteko.
Seuraavana paivana aikaisin aamulla meidat noudettiin satamaan. Iso katamaraani lahti kohti Green Islandia, joka on etelaisen valliriutan lahimpia saaria. Saari on syntynyt siten, etta ensin linnut saapuivat luodolle lepaamaan. Naiden jatokset ruokkivat maata ja ennenpitkaa linnut jo pesivat saarella, maa voimistui entisestaan vuosituhansien aikana. Nyt saarella on tihea sademetsa ja arvokas linnusto. Kavimme riutalla lasipohjaveneilla seka sukellusveneessa ihailemassa veden alaista elamaa, joka on varikasta seka kasvustoltaan etta kalastoltaan.
Keskiviikkoiltana lensimme Cairnsista 3 tunnissa tanne Sydneyyn. Paluumatka oli himppasen lyhyempi kuin menomatka, joka kesti yli 2 viikkoa. Taalla saa on erittain lammin, mutta Melbournea kurittavat yli 40 asteen helteet seka matsapalot, jotka ovat sotkeneet koko alueen elaman. Lahes tuhat ha on tulessa, liikenne ja sahkot osittain poikki, eipa naurata.
Sydneyssa olemme kayneet sellaisissa paikoissa, jotka jaivat nakematta ensimmaisella kerralla. Kaytiin suuren suuressa merimuseossa, jossa mm. vierailimme sotalaivassa, sukellusveneessa seka Captain Cookin komeassa purjealuksessa. Nuo kaksi ensimmaista jalleen osoittivat sen, miten turhaa ja kallista sotiminen on. Mielenkiintoisia kohteita kuitenkin. Vierailimme myoskin Sydney Towerissa, josta nain kauniilla ilmalla oli erittain komeat nakymat yli kaupungin. Rakennuksia oli aivan silman kantamattomiin asti. Niin iso on tama Sydneyn kyla.
Teita kaikkia lampimasti tervehtien
Rita ja Matti
Jalkamiehet Sydneysta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Aurinkoisen kirpakkaa lauantaipäivää täältä pohjoisen pallonpuoliskolta. Meillä -24 kun teillä on saman verran plussaa ja roimat rapiat päälle. Mutta onneksi sentään saatiin auringon valoa tähän uuvuttavaan harmauteen. Mutta ovathan teidän huikeat matkakertomuksenne olleet antamassa ripauksen tropiikin tuntua. Kyllä olette saaneet varmasti sulattelemista moneksi kuukaudeksi, kunhan sitten joskus rupeatte asioita kelaamaan. Täällä on Repe käynyt MP-näyttelyssä renkaita potkimassa ja kummasti ja jo Euroopan karttaa silmäillyt. Tietäneeköhän tuo kevään tuloa! Mutta teillä on siellä täysi kesä ja karavaani kulkee.. Hyväämatkaa edelleenkin ja kiitoksia hienosta raportoinnista ja vaivannäöstä. Paljon terkkuja myös Lepikon suunnasta (ovat siis nyt kaupunkilaisia).
Kevatta ne renkaan potkimiset ja karttojen lukemiset tietavat. Taalla rupeaa keli kaantymaan syksypuolelle, joten parasta ryhtya suunnittelemaan pohjoiseen tuloa. Terkkuja Lepikkoon ja ihan kaikille muillekin mukana matkustaville.
Sapatti terveisin
Rita ja Matu
Holaamia.
Voi, että miulle otti koville se junamatka ja köysirata-ajo-riippuliito niiden rotkojen yli. Kylmää vieläkii, vaik luin jo aamulla.Hyvä, että ootte ehjinä Isossa maalikylässä. Alkakaa jo tosissaa urimoija tän Eurooppaan päin.Hyvää kotimatkaa. Työhä ootte niiku olt tulos koko ajan kottii päi. Eihä teijä tarvint ostaakaa ko pelkkä oneway-tiketti, kerta kierrätte palloo vaa etteepäi.
Turvallista matkaa,jännitystähä teil onkii omast takkaa.
Lämmöllä, Tini
Lähetä kommentti